Tämä vuosi on ollut monella tapaa erikoinen, eipä sitä oikeastaan voi oikein muulla termillä edes kuvata. Vuoteen 2019 on mahtunut suuria seikkailuja, kuoleman pelkoa ja upeita ihmisiä. Kovaa työn tekoa, mutta samalla rauhoittumista niiden asioiden äärelle joista todella nautin. Vuosi 2019 on avannut silmiä. Se on hämmentänyt. Vuosi 2019 on ennenkaikkea vuosi jolloin laitoin oman hyvinvointini kaiken muun edelle.
Vaikka kesällä matkustin tavallista vähemmän, on tähänkin vuoteen mahtunut jos minkälaisia seikkailuja, joten tässäpä on listattuna erikoisimmat hetket kuluneelta vuodelta.
1. Pienessä hiprakassa Islannin presidentin olohuoneessa
Maaliskuun alun Islannin matka oli vähintäänkin tapahtumarikas kuten meidän Jetlagissa podcastia ahkerasti kuunnelleet ainakin tietävät. Maaliskuun reissullamme päädyimme pienen veneretken päätteeksi Islannin presidentin kotiin nauttimaan viiniä ja porkkanoita laavasuolalla – just another day.
Loppuilta vasta hämmentäväksi muuttuikin, mutta se tarina ei sovi tänne blogiin… Kerrotakoon kuitenkin, että tämä matka olisi saattanut päättyä Sri Lankaan muuttoon.
Nappaa täältä vinkit Kultaiselle kierrokselle Islannissa.
Lue kaikki Islanti -vinkkini ja Icelandair -arvostelu täältä.

2. Loma keskellä Pariisin mellakoita
Kävimme alkuvuodesta siskopuoleni kanssa Pariisissa pienellä minilomalla, koska emme olleet ennen matkustaneet yhdessä ja mikä parempi tapa tutustua toiseen kuin yhteinen matka. Olin unohtanut vuosien aikana miten palavasti rakastankaan Pariisia.
Reissumme Pariisiin tuntui rentouttavalta lomalta, mutta olimme kaupungissa myös mielenosoittajien mellakoinnin aikaan. Keltaliivit olivat hajoitelleet Champs-Elyséellä ravintoloiden ikkunoita ja poliisipartiot tarkastivat laukkuja eri kadunkulmissa.
Lue matkavinkkini Pariisiin täältä.

3. Yksin teho-osastolla balilaisessa sairaalassa
Maaliskuun Balin matka kaikkine upeine kokemuksineen päättyi kuitenkin teho-osastolle, jossa sain viikon ajan pelätä henkeni edestä mystisen sydän- ja keuhkotulehduksen kourissa. Teho-osastolla elämää pohtiessa en kadehtinut ketään yhtä paljoa kuin ihmisiä kotona juomassa kahvia, ajattelin kyynel silmässä että saisinpa minäkin joskus vielä juoda kahvia kotona. Viikkoa myöhemmin pääsin sairaslennolla kotiin ja itkeskelin kalliolaisen yksiöni ikkunasta kevätaurinkoa.
Balin jälkeen kaipasin aikaa kotona rakkaiden ihmisten lähellä terveyteeni keskittyen. Kävin jopa pari kertaa terapiassa keskustelemassa kokemusta seuranneesta pelosta ja ahdistuksesta.
4. Balilaisen shamaanin viisaat sanat
Bali on varmasti yksi maailman spirituaalisimpia matkakohteita ja Eat Pray Loven tapaan pitihän minunkin päästä reissun aikana shamaanin juttusille. Varasin Airbnb Experiencen kautta päivän paikallisen joogaopettajan kanssa, johon kuului aikaisin aamusta kylpeminen ja puhdistautuminen pyhällä temppelillä, josta matkamme jatkui paikallisen shamaaninaisen luokse. Tämä shamaani ei normaalisti tee luenteja ulkomaalaisille, sillä hän ei myöskään puhunut englantia.
Suhtauduin shamaanin hieman epäluuloisena, kunnes hänen sanat ikäänkuin veisti läpi sydämen ja sai minut purskahtamaan kyyneliin. Shamaanin sanat pysäyttivät niin, että tatuoin osan niistä vasempaan jalkaani.
Mitä shamaani sitten minulle kertoi? Lue täältä:
Matkapäiväkirja: elämänohjeita balilaiselta shamaanilta
Lue kaikki Bali -postaukseni täältä.
5. Instagram -seuraajan kanssa valokuvaamassa Maltalla
Kävin alkukesästä työmatkalla Maltalla, mutta välillä yksin matkustaessa sitä kaipaa hieman apua omien Instagram-kuvien ottamisessa vaikka muutoin mieluiten itse omat reissukuvat nappaankin. Päivää ennen kotiinlähtöä iski stressi kun selailin valokuvia kamerasta enkä löytänyt mitään Instagramiin sopivaa.
Epätoivoisena selasin Airbnb experiences -palvelusta valokuvaajia seuraavalle aamulle, mutta olin jo epätoivoisen myöhässä. Laitoin muutamalle kuvaajalle yksityisviestiä siltä varalta että heillä olisikin hetki aikaa seuraavana aamuna. Yksi kuvaajista sattui olemaan saksalainen Maltalla asuva Instagram-seuraajani ja hän oli seurannut minua jo vuosia ja suostui siksi tekemään poikkeuksen ja lähteä kanssani aamusta kuvailemaan kaupungin kaduille!

6. Ilta jona luulimme taksikuskin kaapanneen meidät ajaessa keskellä yötä Sveitsistä Ranskaan
Pidimme Saran kanssa syksyllä bloggaajille suunnatun koulutusmatkan Sveitsin Genevessä, joka oli kohteena jo muutenkin itselleni henkilökohtaisista syistä hieman ‘haastava’. Reissu oli toinen kertani Genevessä ja kaupunki itsessään ihastuttaa joka kerta.
Nautimme illallista romanttisella viinitilalla auringon laskiessa kauempana Geneven keskustasta. Taksi haki meidät illalla ja kääntyi yhtäkkiä keskellä motaria u-käännöksen ja lähti kaahaamaan kohti Ranskaa vaikka kuinka huusimme hänelle ja pyysimme kääntymään takaisin määränpään suuntaan. Pian huomasin Google Mapsista meidän olevan jo Ranskassa ja lopulta kuski suostui useamman naisen painostuksesta kääntämään suunnan takaisin Geneveen ja seuramaan minun Google Maps -opastusta orjallisesti perille saakka.
Nappaa täältä kaikki matkavinkkini Geneveen.
Voit myös lukea täältä muut matkavinkkini Sveitsiin.

7. Eksyneenä Sveitsin sumuisilla vuorilla sadan vuohen piirittämänä
Lähdimme Saran kanssa kahdestaan vaellukselle vuorille vaikka sää ei sinä päivänä hyvältä näyttänytkään. Onneksi olin viettänyt kesän treenatessa loukkaantunutta jalkaani, koska muuten saattaisin edelleen istuskella jossakin tuolla kaukana vuorilla haha.
Vaelluksen ei pitänyt olla haastava, mutta me taisimme eksyä hieman reitiltä koska näkyvyys ei ollut juuri kahta metriä eteenpäin pahimmilla hetkillä. Kiipeilimme pitkin vuoren rinteitä pitäen köysistä kiinni ja matkalla vastaan tuli ainoastaan vuohia ja kaksi vahtikoiraa.
Vaikka meinasimme myöhästyä paluulennolta ja kun saavuimme perille 15 kilometrin vaeltamisen jälkeen kuin uitetut koirat, haluan lähteä tuonne jo uudelleen…
Lue koko tarina vaelluksesta täältä.

8. Kyseenalaisia elämänohjeita ja riisiviinaa macaolaiselta ravintolanomistajalta
Olimme muutama viikko sitten pressimatkalla Macaossa ja yhtenä iltana päädyimme mitä erikoisempaan ravintolaan – tai no, ei ravintola ehkä itsessään ollut niin erikoinen, mutta sen omistaja kyllä. Lähdimme viettämään rempseää iltaa kaupungin laitamille pieneen muovituoliraflaan kadun varrella ja pian ravintolan omistaja Mr. Wong päätti liittyä seuraan viskishottiensa kanssa – Mr. Wong vetäisi melko ison lasillisen (tai no, useamman) viskiä kuin se olisi ollut huikka vettä.
Wong lauloi meille muutaman serenaadin ja sitten alkoi paasaamaan elämänohjeita kiinaksi. Tässä niistä yksi: “To your good health drink until dawn. Drinking brings luck and if you get drunk, it brings you fortune.”
Lue matkaoppaani Macaoon täältä.

9. Kyynelakaasua ja mielenosoituksia Hongkongissa
Jatkoin Macaosta matkaa vielä Hongkongiin muutamaksi päiväksi. Hongkong on kärsinyt rajuista mielenosoituksista viimeisen puolen ajan ja ne kärjistyivätkin vielä väkivaltaisemmiksi samalla viikolla kun itse olin kaupungissa. Kirjoitinkin aiempaan blogipostaukseen ajatuksiani Hongkongin tilanteesta ja omasta kokemuksesta kaupungissa.
Osittain elämä jatkui normaalisti, mutta ilmassa oli ajoittain mm. kyynelkaasua, joka tuntui kurkussa asti seuraavana yönä hotellihuoneessa…

10. Kameliraviharjoituksissa Qatarissa
Viimeisimmältä reissulta tulin takaisin alkuviikosta ja se oli jo kolmas kertani Qatarissa. Tällä reissulla pääsimme Anna-Katrin kanssa seikkailemaan myös Dohaa kauemmas pohjoiseen.
Päätimme poiketa myös hieman reitiltä Al Shahaniyan kamelikaupunkiin, jossa taisimme olla myös ainoat naiset ja saimme paikallisilta beduiineilta hämmentyneitä katseita kun napsimme kuvia kameleista seepra- ja leopardimekoissamme.
Lue matkapäiväkirjani Qatarista täältä.
Nappaa myös Stopover -vinkit Dohaan täältä.

Mites teidän 2019? Olisi hauska kuulla teidän outoja matkamuistoja!
Hienoa, että olet voinut purkaa rankkaa Balin sairastelukokemusta ammattilaisten kanssa – kokemus olisi raju muutenkin, saati sitten jos kyseessä olisi sooloreissu.
Olikohan Maltalla auttanut kuvaaja Ines? 🙂 Vähän veikkailisin – hän on vanha työkaverini.
Balin kokemus jätti enemmän jäljen kuin oletinkaan, mutta onneksi pari käyntiä ammattilaisen juttusilla avasi ahdistusta ja nyt reissaaminen tuntuu taas mieluisalle! 🙂
Itseasiassa ei ollut Ines, oli yksi saksalainen tyttö joka sattui seuraamaan minua Instassa!