Kun mehustaminen muutti elämän
En oikeastaan enää edes muista milloin innostuin mehustamisesta, mutta väittäisin sen tapahtuneen muutama vuosi sitten – ainakin jo Hongkongissa kävin aamuisin läheisellä hedelmämyyjällä mehustamassa milloin mitäkin selleristä ananakseen. Muistan myös istuneeni Sydneyssä Manlylle menevällä lautalla ja keskustelleeni naisen kanssa, joka kertoi mehupaaston muuttaneen hänen elämänsä – en tosin itse ehkä ole valmis paastolinjalle, mutta tuorepuristettujen mehujen lisääminen ruokavalioon on ollut yksi parhaista teoista terveydelleni.
Ratsastusonnettomuuteni jälkeen 2008-2010 pärjäsin oikeastaan ainoastaan vahvan kipulääkityksen voimin. Voitte varmasti kuvitella mitä kaksi vuotta päivittäisiä vahvoja kipulääkkeitä tekee terveydelle. Pari vuotta onnettomuuden jälkeen aloin etsimään vastauksia ruokavaliosta, jota kautta päädyin mehustuksen pariin.
Tykästyin heti erityisesti mahdollisimman kasvispitoisiin vihermehuihin, sillä vaikka syönkin hedelmiä, yritän pitää hedelmien mättämisen nykyään niiden sokeripitoisuuden takia edes vähän hallinnassa (terveisin söin kerran 15 appelsiinia aamupalaksi). Huomasin saavani aamuisesta vihermehusta huomattavasti kahvia tai teetä enemmän energiaa ja voin muutenkin nopeasti mehustamisen alettua paremmin. Lisäksi aikaisemmin matalalta korkealle heittelevä verenpaineeni on tasoittunut ja uskon mehustamisella olleen siihen vaikutus. Vaikka tämä vuosi on ollut kiireinen, enkä ole huolehtinut omasta hyvinvoinnista yhtä hyvin kuin olisin toivonut, olen silti muistanut nauttia vihermehun silloin tällöin, joka on pitänyt ainakin heittelehtivän verenpaineen kurissa vaikka toinen puoli ruokavaliosta olisikin donitseja ja samppanjaa.
Miksi mehustaminen kannattaa?
Jokainen meistä syö liian vähän vihanneksia ja mahdollisesti myös hedelmiä. Mehustaminen on kätevä tapa varmistaa, että saamme vähän tavallista enemmän kehomme kaipaamia vitamiineja. Toki on hyvä huomioida, että mehustamalla hedelmiä ja kasviksia niistä poistuu kuidut. Harva meistä jaksaa puputtaa sellerinvartta, mutta mehun joukossa menee helposti useampikin varsi.
Mehustaminen on myös hyvä tapa tehostaa päivittäistä veden saantia. Harva meistä juo läheskään tarpeeksi vettä päivässä, joten muutaman tuorepuristetun vihannesmehun lisääminen takaa paremman nesteen saannin!
Ja vaikka välillä kuulee jonkun toteavan, että mehustaminen ei ole terveellistä sillä mehustaessa hedelmistä ja vihanneksista poistuu kuitu. Toki kuitu on tärkeää ja sitäkin meistä moni saa ravinnosta liian vähän. Mehustaessa vihannesten ja hedelmien vitamiinit kuitenkin imeytyvät paremmin kun vatsan ei tarvitse keskittyä ruoansulatukseen samalla tavalla mitä vaikka smoothieta juodessa.
Toki myös sillä on väliä mitä mehustat. Monissa vihanneksissa ja hedelmissä on hyvinkin poikkeavia hyötyjä ihmiselle. Itse lisään mehuihin usein esimerkiksi punajuurta ja punakaalia, jotta voin varmistaa että verenpaine pysyy normaalina. Pyrin käyttämään mahdollisimman paljon tumman vihreitä kasviksia ja etenkin sellaisia joita en välttämättä muuten saisi alas. Jos koskaan meinaan tulla kipeäksi, lisään mehuun tavallista enemmän inkivääriä.
Kolme suosikkimehuani
Vihermehu:
2 vihreää omenaa
1 sellerin varsi
puolikas kesäkurpitsa
puolikas kurkku
+ välillä lisään palan inkivääriä, sitruunaa tai palsternakkaa!
Punainen supermehu:
Puolikas ananas
punajuuri
pala punakaalia
Aurinkoinen vitamiinimehu:
1 porkkana
pieni kourallinen basilikan lehtiä
appelsiini
inkivääri
Mehu vai smoothie?
Mehustamisesta ollaan usein montaakin mieltä, sillä tottahan se on että mehustamisessa vihanneksista ja hedelmistä poistuu kuitu. Mehustamisen sanotaan kuitenkin mahdollistavan paremman vitamiinien imeytymisen, sillä vatsan ei tarvitse juuri työstää mehua, jolloin ravintoaineet pääsevät parempaan hyötykäyttöön.
Molemmissa on siis ehdottomasti puolensa, itse juon niin smoothieita kuin mehuja. Smoothiesta saa hyvän ja ravitsevan aamiaisen, mutta mehu ei vie yhtä herkästi nälkää.
Vinkit hyvän mehulingon ostoon
Mehuprässi, mehustin, mehulinko vai mehupuristin? Mehuhärpäkkeelle on monta nimeä. Omistin ennen mehulingon, joka on sellainen kovaäänisempi ja nopeampi tapa saada lasiin mehua. Monesti kuulen kuitenkin hiljaisemman ja hitaamman sääsävän enemmän ravintoaineita, joten vaihdoin keväällä Wilfan mehuprässiin. Mehustimessa on aina monta osaa, mutta Wilfan mehuprässi on melko pieni ja monesta osasta huolimatta helpompi puhdistaa mitä edellinen mehulinko. Huomaan, että mehua tulee Wilfan mehuprässillä myös mehulinkoa enemmän.
Mehustin on harvemmin halpa, mutta laatuun kannattaa panostaa. Philipsin mehulinkoni hajosi nopeasti aktiivisessa käytössä, mutta Philipsillä on samasta mehulingosta myös metallinen versio, joka todennäköisesti korjaa tuon muovisen virheen. Mehulinko sopii kiireisemmälle mehustajalle.
Wilfan mehupuristin on omaan käyttöön oikeastaan täydellinen. Mehustan yleensä kaksi tai kolme kertaa viikossa ollessani Suomessa, mutta mehustan aina muutaman mehulasillisen kerrallaan ja säilytän niitä pari päivää tiiviin kannen alla jääkaapissa. Mehuprässin kanssa kuluu ehkä viitisen minuuttia pidempään, mutta mehuprässissä ehdottomana hyvänä puolena on se, että se ei pidä samanlaista kamalaa meteliä mitä mehulinko. Jos taloudessasi sattuu siis asumaan muitakin, valitse ehdottomasti mehuprässi!
Kuten mainitsin, kaikenlaiset mehukoneet ovat melko hintavia, mutta laadukas kestää monta vuotta. Hyvästä mehuprässistä kannattaa varautua maksamaan 150+ euroa.
Tässä muutama kohtuuhintainen suositus mehulingosta:
Lue lisää hyvinvointi -aiheisia postauksia blogistani täältä.