That Thailand state of mind
Terveisiä sängyn pohjalta! Tämä viikko on ollut pieni painajainen, mutta pikkuhiljaa elämä voittaa. Alkuvuoteni on aina kaikista kiireisiin, sillä Nordic Bloggers' Experience ja Matkamessut vie omasta tekemisestäni paljon aikaa ja tuolla viikolla usein yöunet vaihtuu cocktaileihin – ja kaikella on hintansa. Enpä olekaan siis Matkamessujen jälkeen juuri poistunut kotoa muualle kuin hammaslääkäriin, lääkäriin ja sairaalaan. Winning at life.
Myönnetään, mulla on välillä huono tapa elää liian lujaa ja se aina välillä kostautuu. Ennen Matkamessuviikkoa tein 14-tuntisia työpäiviä ja ylisuoritin terveyteni kustannuksella. Normaalissa tilanteessa ihminen toki voi välillä tehdä töitä jaksamisen äärirajoilla, vaikka se ei järkevää olekaan. Sairastettuani viime syksynä Denguekuumeen, jonka seurauksista johtuen jouduin syömään 3 eri antibioottikuuria – my gut ain't well. Vaikka denguesta muuten toipuisikin muutamassa viikossa, ei keho palaudu entiselleen ihan yhdessä yössä. Vastustuskykyni on huomattavasti entistä heikompi taudin jäljiltä ja minun pitäisi yksinkertaisesti ottaa se huomioon elämäntyylissäni.
Matkamessujen jälkeen kehoni päätti laittaa jarrut päälle järkyttävän hammaskivun, 7 (kyllä, seitsemän) huuliherpeksen ja influenssan merkeissä. Yes. All. At. Once. Messujen jälkeinen univelan paikkaaminen vaihtui kolmeen valvottuun yöhön kamalassa hammaskivussa, mutta jouduin odottamaan hammaslääkäriin pääsyä muutaman päivän noiden 7 huuliherpeksen vuoksi. Hammaslääkärissä poistettiin kerralla 3 viisaudenhammasta, jonka jälkeen sairastuinkin välittömästi myös influenssaan. Lääkäristä sairaalan kautta kotiin ja nyt en muistakaan koska olisin käynyt ulkona ihmisten ilmoilla. Tänään kävin Alepassa, living on the edge a little.
Jatkuva sairastaminen saa nyt loppua. Dengueshokin kanssa kärvistely sairaalassa viime syksynä ei ollut mikään vitsi vaan kehoni huutaa huoltoa. Ravintoaineita. Rakennusaineita kunnolliseen parantumiseen. Probiootteja. All the good stuff. Ja all the good stuff ei tarkoita nyt gin toniceja, viskiä ja viiniä. Se ei tarkoita unettomia öitä ja stressiä. Juuri nyt immuniteettini palauttaminen entiselleen on prioriteetti numero yksi.
Yrittäjänä sairastaminen on vielä vähän tavallista hankalampaa, sillä kukaan ei voi korvata omaa tekemistä niin että voisi itse vaan heittää peiton korville. Etenkin kun olen joutunut viime vuonna perumaan sairastamisen vuoksi niin monta juttua, ajatus koko viikon työhommien perumisesta tällä viikolla on ollut vähintäänkin vastenmielistä. Haluan hoitaa työni hyvin, mutta terveys menee kaiken edelle. Tälläkin viikolla olen joutunut perumaan kahden päivän somekoulutuksen, jota varten piti huomenna aamulla lentää Joensuuhun. Sen lisäksi on tullut peruutettua yhdet todella tärkeät asiakkaan valokuvaukset. Illalliset. Kokoukset. Siirrettyä kolmea blogiyhteistyöstä eteenpäin. Ja hoidettua loput töistä vähän puoliväkisin sängyn pohjalta.
Päätin tänään myös perua ensi viikon työreissun Tukholmaan ja Riikaan, joita olen odottanut innoissani jo viikkoja. Päätin jo viime vuoden lopussa matkustavani tänä vuonna viime vuotta vähemmän, jotta voisin panostaa terveyteni palautumiseen ihan oikeasti kunnolla. Ensi viikon reissua en olisi halunnut missään nimessä perua, mutta influenssasta toipumiseen kannattaa panostaa hieman tavallista flunssaa enemmän jotta välttyy kamalilta keuhkokuumeilta ja muilta jälkitaudeilta. Ain't nobody got time for that. Osa tämän viikon peruuntuneista töistä on myös hoidettava ensi viikon aikana, joten muina aikuisina järkevinä naisina jään kotiin.
But but but wait, Thailand state of mind? Mihin se jäi? Aivan. Kahden viikon päästä olisi vuorossa vuoden ensimmäinen kunnon reissu, viikoksi Thaimaahan. Terveys menee kuitenkin tässäkin etusijalle. Kyseessä on ihan oma reissu, sillä yksi parhaista ystävistäni asuu Krabilla sukellusohjaajana tämän talvikauden. Uskon että kahden viikon päästä olen hyvinkin jo siinä kunnossa, että jaksan matkustaa Aasiaan. Aasialla on tapana kaikista denguekuumeista huolimatta yleensä tehdä vain ja ainoastaan hyvää. Kehoni huutaa aurinkoa ja merta. Joogaa ja tuoreita hedelmiä.
Thaimaan matkan ideana on olla lähes kokonaan loma ja juuri sellaista koen myös tarvitsevani. Ystäväni on päivät töissä, joten voin nauttia rannasta ja ihanista tuoreista hedelmäsmoothieista. Voin hengähtää hetken kaiken kiireen keskellä. Meditoida. Käydä jalkahieronnassa. Voida hyvin. Matkan tarkoituksena ei ole siis seikkailla koko Krabin läpi tai juoda Shinghaa aamun pikkutunneille – onneksi ystävänikin on personal trainer, joka ei edes juo alkoholia, joten I'm assuming we'll be taking it easy.
Vaikka olenkin pienen hetken elämästäni kutsunut Chiang Maita kodiksi ja viettänyt paljon aikaa Bangkokissa, en ole koskaan nähnyt rantaa Thaimaassa. Krabi on siis itselleni kokonaan uusi kohde ja vinkit ovat tervetulleita!
That is all for now! Osa teistä on Instagramin kautta pyytänyt isompia kuvia postauksiin, joten lähtipä samantien käsistä!