Ihmisiä matkani varrelta: Thank you life, I love you

"The best people I've ever met have the most colorful pasts, they've lived lives of risk, made some bad choices, learned lessons, explored, and they are not afraid of being real. They are my kind of people. My favorite shades of crazy."

Jotkut ihmiset jättävät meihin jäljen heti ensitapaamisella. Sitä vain tuntee, että toisesta ihmisestä tulee tärkeä osa elämää tavalla tai toisella. Jokin selittämätön klikkaa. Kun elämän viettää matkustaen, mahtuu matkan varrelle päivittäin uusia tuttavuuksia. Yksi matkustamisen tuomista suurimmista rikkauksista on tapaamamme ihmiset. Etenkin yksin matkustaessa ihmisiin tutustuminen on vielä helpompaa ja välillä lyhyet kohtaamiset voivat jäädä merkityksellisiksi muistoiksi – jaoit sitten nuudelikulhosi sanfranciscolaisen liikemiehen kanssa Shanghain pienillä kujilla tai katsoit auringonlaskua portugalilaisen kulkukoiran kanssa rannalla. Pienikin jaettu hetki voi olla arvokas.

Yksi näistä matkoilla tapaamistani tärkeistä ihmisistä, jopa elämääni muuttaneista sellaisista on ruotsalainen FreedomTravel -blogin Peter.

DSG_2715.jpg

Oikeastaan jokaisella meillä pitäisi olla oman elämämme Peter. Sellainen vanhempi ja ainakin omalla tavallaan viisaampi mies, jolla on meille jotain opetettavaa elämästä. Sellainen ihminen, joka muistuttaa että sillä mitä muut ajattelevat ei ole mitään väliä. Ihminen, jonka ansiosta muistan päivä toisensa jälkeen elää hetkessä ja arvostaa sitä vapautta jonka olen omilla valinnoillani luonut.

Tapasin Peterin kaksi vuotta sitten Nordic Bloggers' Experience -kampanjan yhteydessä. Sen jälkeen olemmekin nähneet maailmaa yhdessä kahden vuoden aikana niin Ruotsissa, Kreikassa, Sveitsissä kuin Unkarissakin. Olemme tanssineet Välimeren aalloilla puuveneen kannella auringon paahteessa, nauttineet punaviiniä kylmän kellarin syövereissä unkarilaisessa pikkukaupugissa. Testanneet kaikki sveitsiläisen hotellin martinit ja katselleet tähtitaivasta turkulaisessa metsässä talvipakkasella. Hypänneet jonkun toisen veneeseen keskellä tukholmalaista kesäpäivää ja valvoneet aamun pikkutunneille milloin missäkin seurassa ja milloin missäkin puolella maailmaa.

Jokaisella meistä pitäisi olla oman elämämme Peter.

DSG_2048

DSG_2756.jpg

Tukholmassa veneessä vaimonsa Helenan kanssa asuvasta Peteristä on tullut kahden vuoden aikana hyvä ystäväni. Hän on opettanut minulle että kaikkea ei tarvitse määritellä; ihmissuhteita, työuraa, asuinpaikkaa tai tulevaisuuden suunnitelmiakaan. Olen oppinut elämään tässä ja nyt satakymmenen prosenttisesti. Heittäytymään milloin mihinkin ja joka kerta vähän toinen toistaan hulluumpiin tilanteisiin. Olen oppinut, että sillä minkä ikäisiä meistä kukakin on ei ole mitään väliä. Elämä olisi oikeastaan huomattavasti tylsempää jos kaikki ystäväni olisi kolmekymppisiä suomalaisia naisia.

Viime syksy oli omassa elämässäni hyvinkin vaikea ajanjakso ja juuri silloin en kaivannut mitään muuta kuin matkoja, jotka veivät  minut mihin tahansa pois kotoa Helsingistä. Muistan viettäneeni suuren osan syksystä lentokoneessa Lee Ann Womacking I Hope You Dance -voimaannuttamisbiisi korvissa matkalla kohti taas uutta unohtumatonta seikkailua. Juuri tuolloin Peterin olkapää ja kaikki tapaamamme uudet ystävät Kreikassa ja Sveitsissä olivat tavallista tärkeämpiä – varmasti tärkeämpiä mitä olen koskaan hänelle edes kertonut.

I hope you never fear those mountains in the distance
Never settle for the path of least resistance
Livin' might mean takin' chances, but they're worth takin'
Lovin' might be a mistake, but it's worth makin'

DSG_3000

DSG_2936

DSG_2973

Nothing changes unless you make it change

Peterin oikeaan kylkeen on tatuoitu sanat Nothing changes unless you make it change. Näistä sanoista on tullut vuosien mittaan mantra, jota yritän muistuttaa itselleni aina kun en ole johonkin osaan elämässäni tyytyväinen. Jokainen meistä on vastuussa omasta elämästään ja onnelisuudestaan. Onnellista elämää ei tarvitse rakentaa perinteisesti, vaan on tärkeää löytää juuri se oma tapa olla onnellinen ajatteli tai sanoi kuka muu mitä tahansa.

Kiitos Peterin olen oppinut kyseenlaistamaan kaikki ympärilleni rakentamani normit. Luonteeni kaipaa seikkailua, riskejä ja vapautta. Viimeisen kahden vuoden aikana olen muovannut elämästäni juuri sellaisen mikä sopii itselleni. Aina jos löydän itseni kaipaamasta muutosta, visualisoin mieleeni nuo sanat Nothing changes unless you make it change. 

DSG_2791.jpg

Thank you life, I love you

Välillä matkoillamme koen itse olevani se vanhempi ja väsyneempi meistä kahdesta, haha. Peterin elämänilo ja innostus on sellaista mitä en ole koskaan nähnyt kenenkään muun silmissä. Vaikka välillä voisi tehdä hyvää vaan mennä nukkumaan, saatan löytää itseni milloin kuutamouinnilta Kreikasta tai Budapestin baariraunioista. Jokainen päivä ja hetki on seikkailun arvoinen.

Meille on annettu vain tämä yksi elämä, but if we live it right, once is just enough. Ystäväni käteen tatuoidut sanat Thank you life I love you ovat varmasti tulleet jo teillekin tutuksi täällä blogissa viimeisen parin vuoden aikana. Peter otti tatuoinnin käteensä vuosia sitten mennessään naimisiin Vietnamissa. Because you see, life is better with a side of adventure.

So, thank you, Peter, for all the unforgettable adventures. Thank you for reminding me to live this madness of a life in my own terms. And for reminding me I'm enough, even if my Swedish sucks. And that I don't need to please anybody else to find happiness. Thank you for the endless hugs and kisses around the world. For being my shoulder when I needed a nap. And most of all, thank you for the friendship nobody else could replace. Cheers to the many more crazy memories to come!

DSG_2039

DSG_2004

DSG_2007

Millaisia merkittäviä pieniä tai suuria kohtaamisia teillä on ollut matkoilla? 

*Kuvat: Rania Rönntoft / Northbound Journeys (Kassandra, Kreikka)

*Yksi kuva on hämäyksenä Unkarista, hähä

Edellinen
Edellinen

Se sunnuntain parempi hotelliaamiainen

Seuraava
Seuraava

5 vinkkiä tehokkaaseen kotona työskentelyyn